miksi ei mennä

tänäkään yönä kotiin?

annat vastauksen

jota ei voi ymmärtää:

“Sammakon päätä särkee.”

***

viittaan maisemaan

silloin kun katsot sivuun

ohitat jotain

jonka järjestelin kun

olit yöllä kalassa

***

pöydässä ei oo

yhtään tyhjää tuoppia

jota en itse

ois niskaasi kumonnut

onko sinulla kylmä?

***

nälkä yllättää

keskellä aavikkoa

syönkö nyt hiekkaa?

vai teenkö kakun

pienistä piikivistä?

***

Kastuvat matot

huhtikuun eteisessä

astun sisälle

riisun kuraiset saappaat

kahvinkeitin roplottaa.

***

matot rytyssä

niiden alla tutisen

synnyn uudelleen

pöly tarttuu ihooni

sinä minun osaksi

***

kiilto hangella

on vaikea luistella

hangen keskellä

en aavistanut lainkaan

että se upottaisi

***

Siivekäs setä

Redbull antaa vauhtia

Vanha Kehnokin

ottaa juomansa ja käy

muttei ihan täysillä

***

Rauman murteella

ei voi kommunikoida

san snä mnuu snuuks, jeh

nimnää san snuu snuuks, kyllä

ei voi kommunikoida.

******

Esimerkiksi tällaista oli eilen. Meitä oli kolme, outo luova saareke tiistaihumalaisten meressä. Meinaa tulla tippa linssiin kun näitä selaa, edellisiä ja viittäkymmentäseitsemää muuta tankaa, kirjoitettuna kolmella käsialalla kaikille mahdollisille papereille joita minulla laukussani oli. Kuosittelukurssin pienoiskaavatkin on käytetty.

Avaudun, heijastan auringonvaloa niin että häikäisee, nauran.

Ja nyt on kylmä ja nälkä ja tärisen vähän, vielä pitäisi nukkua lisää, kolme aamupäivän tuntia ei millään voi olla tarpeeksi. Unettoman yön jälkeen jakoreissussa on uskomatonta rentoutta, raskaat oudon tyytyväiset lihakset, paljon nojaamista hissin seiniin.